torstai 17. huhtikuuta 2014

Työharjoittelu Espanjassa meidän silmin

Karoliina

Nyt olis sitten viimeinen päivä ohi Solhairissa. Täytyy ensimmäisenä sanoa, että tykkäsin paljon olla täällä, ja lähdin töistä viimeisenä päivänä erittäin hyvällä, mutta myös haikealla mielelllä. Työkavereina mulla oli Sini ja Sari, jotka olivat vuorotellen töissä, sillä Solhairissa on vain kaksi työpistettä. Työpisteitten vähästä määrästä johtuen, Solhairiin ei oteta yleensä harjoittelijoita, ellei jompikumpi ole pois töistä. Mulla kävi tuuri, koska liikkeen omistaja Sari lähti 9.4 Suomeen. Aloitin työt kuitenkin jo aikasemmin, ja Sini sai pitää pienen, melkein viikon pituisen loman kun olin Sarin kanssa liikkeessä.

Minut otettiin hyvin vastaan liikkeessä. Aloitin ensimmäisen päivän Sinin kanssa ja Sini esitteli mulle liikkeen tavat ja mistä löytyy mitäkin. Oli hauska siirtyä lähes 20 hengen liikkeestä Tikkurilasta pieneen kahden henkilön liikkeeseen Espanjaan. Kaikki oli niin erilaista ja kiinnostavaa. Liike tuntui aluksi niin pieneltä, mutta oli hauska huomata kuinka läheltä työvälineet ja kaikki työhön tarvittava löytyikään. :D Pienenä järkytyksenä tuli palveluiden hinnat. Esimerkiksi Suomessa miestenhiustenleikkuu maksaa noin 30 euroa, ja Solhairissa se oli 15 euroa. Harjottelijan hinnalla 7,50 euroa.. Kaikki muutkin palvelut olivat huomattavasti halvempia. Muutamat asiakkaat olivat siitäkin huolimatta sitä mieltä, että meidän hinnat olivat korkeahkot. Joistakin Espanjalaisista liikkeistä sai vielä halvemmalla, mutta monelle asiakkaalle oli tärkeää päästä Suomalaisen käsiin.

Solhair sijaitsee Espanjan Fuengirolassa, aurinkorannikon läheisyydessä, Centro Finlandiassa. Centrosta löytyy kaikennäköisiä Suomalaisia palveluita, kuten puhelinkauppa, optikko, kosmetologi, vital shop, Suomalaisia elintarvikkeitä myyvä liike, sekä ravintola Kukko. Muitakin palveluita löytyy, ja yhden talon sisällä saakin hoidettua aika monta asiaa yhdellä käyntikerralla. Centro Finlandian alakerrassa ravintola Kukossa järjestetään paljon tapahtumia, jossa käy suomalaisia esiintyjiä. Solhair tarjoaa kaikenlaisia kampaamopalveluita laidasta laitaan, ja asiakaskunta on suurimmaksi osaksi eläkeikäisiä suomalaisia naisia tai miehiä, jotka ovat muuttaneet Fuengirolaan tai lähiseudulle asustelemaan.

Asiakaskunta on suurimmaksi osaksi suomalaista. Lähdin matkaan oikeastaan ilman minkään laista tietoa siitä, millainen asiakaskunta olisi ja mitä kieltä tarvitsisi. Suomalaispainotteista se kuitenkin oli, ja koko Fuengirolan seudulla pärjää aika pitkälle kun osaa puhua suomea tai englantia jonkin verran. Espanjalaisten kielitaito englannin suhteen vaihtelee suuresti, jotkut eivät puhu lähes ollenkaan, ja toisten kanssa on huomattavasti helpompi asioida. Espanjaa on kuitenkin tullut opittua jonkin verran, mutta varmasti jos aikaa vielä olisi, kielen oppisi paremmin :)

Työharjoittelujaksolle lähdin aika avoimin mielin, ilman ennakkoluuloja. Päätin keskittyä mm. Sinin ja Sarin työskentelyn seuraamiseen, jos oppisin uusia tapoja tehdä, oppia Espanjan kieltä jonkinverran, tutustua maan kulttuuriin ja ihmisiin. Asiakkaat tykkäävät kuohkeista, föönatuista viimeistelyistä, ja parhaiten sainkin vinkkejä hyvään ja tukevaan föönaukseen. Kehityin siis föönaamisessa kolmen viikon aikana. Asiakkaita riitti kivasti, enemmän kuin osasin odottaa. Miestenleikkuita, joissa yllätyin siitä kuinka paljon täällä halutaan parturointi pelkillä saksilla, kun taas suomessa käytetään nykyään aika paljon konetta sivujen ja takaosan lyhentämiseen. Naisten värejä ja leikkuita, joita tehdessä pääsin tutustumaan syvemmin Wellan väreihin. Kulmien värjäyksiä oli myös paljon, ja viimeisenä päivänä päästiin tekemään Sinin kanssa kumpikin kaksi kampausta iskelmäbaarin avajaisiin tarjoilijoille. Sain vähän varmuutta myös kampauksien tekoon, ja illalla käytiin Elinan kanssa iskelmäbaarissa ja vilkuilinkin onko kampaukset pysynyt kasassa ;)

Työajat on ollut mukavia, ja oon päässyt joinakin hiljaisina päivinä aikaisemmin. Aika ei tullut monestikkaan pitkäksi ja viihdyin vaikka olisi ollut hiljaisempaa. Hiljaisina hetkinä juteltiin, siivoiltiin hyllyjä tai lattioita. Työmatka oli korkeintaan kilometrin, ja se sujui mukavasti kävellen ja ihastellen Espanjalaista aamua. Yllättävää oli, kun suojatietä ylittäessä jokainen auto pysähtyy! Täytyy varoa Suomessa ettei jää alle, kun on tottunut täällä ollessa että auto pystähtyy aina kun ylittää suojatietä. :D

Kaikenpuolin pidän Espanjasta maana ja näistä ihmisistä täällä. Kannatti lähteä, ja onneksi muutaman mutkan kautta saatiinkin tää onnistumaan. Matkan varrelle on mahtunut kaikennäköistä, ja ehkä täällä viihtyisikin pidempään, mutta koti-ikäväkin alkaa jo hiipiä. Onneks tekemistä on kuitenkin riittänyt niin ei oo ehtinyt liikaa Suomea ajatellakkaan! Ilomielin tulisin käymään uudelleenkin, sillä täällä syntyi sen verran uusia tuttavuuksia ja ympäristö tuli jo kotoisan tuntuiseksi :)

Elina

Mun ensimmäiset fiilikset työharjoittelupaikasta täällä oli tosi ennakkoluulottomat, enkä ollut osannut päässäni muodostaa minkäänmoista kuvaa mitä voisi tuleman pitää. Itseasiassa, en edes tiennyt missä harjoittelupaikkani sijaitsee, ja kuinka monta työntekijää siellä on. 
     Ensimmäisenä päivänä menin töihin yhtämatkaa työpaikkaohjaajani Anitan kanssa. Kävelymatka asunnolta työpaikalle oli noin 2 kilometriä, joka toimi hyvänä jokapäiväisenä kävelylenkkinä! Lenkkarit jalassa matka taittui mukavasti vajaassa 20minuutissa per suunta.

Anita oli tottunut työskentelemään liikkeessään yksin, ja hänellä oli ollut vain yksi työharjoittelija ennen minua koko 30-vuotisen kampaajauransa aikana! Vaikka yleensä koen olevani tosi oma-aloitteinen, ensimmäiset työpäivät kuitenkin tunsin olevani hiukan hukassa, koska en pystynyt välittömästi omaksumaan kaikkia Anitan liikkeen tapoja. Mutta koska henkilökemiat Anitan kanssa meillä kohtasivat välittömästi niin mielettömän hyvin, tiesin tulleeni itselleni juuri sopivaan harjoittelupaikkaan.

Uusia tapoja, joita täällä Espanjassa pääsin harjoittamaan ja näkemään, on huikean paljon! Tarkoituksenani ei ole kenenkään tapoja ja toimintaa aliarvioida tai moittia, mutta joissakin asioissa olen jo tällä alalla niin omiin kaavoihin kangistunut, ettei aina ollut helppoa toimia "maassa maan tavalla"-periaatten mukaisesti. 
      Esimerkiksi se, ettei lähes missään paikallisessa liikkeessä hiustenleikkauksen hintaan kuulu pesu, on mielestäni pöyristyttävää! Jos asiakas ei pesua erikseen tilannut, aikaa leikkauksen tekemiseen varattiin 30min, huolimatta siitä, oliko asiakkaana nainen vai mies. Likaisen tukan leikkaamisesta en nauttinut minä, eikä mun sakset, joten pesun tarjoaminen lisäpalveluna oli lähes pakollista! :D

Pääsin tekemään paljon rulla- ja fönkampauksia, miestenleikkauksia, sekä ripsien ja kulmien värjäyksiä. Oikeastaan, enpä tainnut muita asiakkaita koko aikana tehdäkään, eli tästä kolmesta viikosta sainkin siis ainakin tiukan treenikuurin näillä osa-alueilla! :D Rullaaminen ja föönaus ovat mielestäni joka tapauksessa yhdet tärkeimmistä kampaajan perustaidoista joita pystyy sitten hyvin soveltamaan erilaisissa tilanteissa, joten harjoittelu tuli ihan tarpeeseen! :)

Mua on aina ärsyttänyt ihmisten ennakkoluulot ja varautuneisuus uusia tai vaikeita asioita kohtaan, joten sitä silmällä pitäen, pääti itse lähteä täysin avoimin mielin ja hyvällä fiiliksellä tänne harjoitteluun. Ja voin sanoa, etten kadu yhtään tänne tuloa! Nautin ehdottomasti jokaisesta päivästä, ja olisin täällä viihtynyt pidemmänkin aikaa. Anitan kanssa oli superkiva työskennellä, ja häneltä sain paljon hyviä vinkkejä myös työn ulkopuolellekin! Ikävä tulee ja voin vannoa, että tänne tulen vielä joskus takaisin!